Ritari Raivo ja loistoperjantai.

Aina silloin tällöin sallimus tipauttaa mukavan yllätyksen elämänpolun varteen. Tänään polunvarrelle tipahti - tai pikemminkin karautti hopeisella ratsullaan, vanha ystävämme Raivo Eestinmaalta asti, auliisti tarjoten apuaan Aktiivitallin arkiaskareissa. Kuinkas sattuikaan, olikin laitumen laidalla pikkuinen tilanne, jossa ystävän apu mainiosti kelpasikin.

Nämä nuoret kapinalliset ovat päässeet livahtamaan sähköaidan "paremmalle puolelle". Huomaa voitonriemuiset katseet.


Onneksi Maiju olikin juuri sopivasti ehtinyt hankkia tarvikkeet sähköaidan korjaukseen, joten päivän ohjelmaa ei tarvinnut juurikaan miettiä.
Ritari Raivo Eestinmaasta karauttaa pihaan hopeisella ratsullaan.

Ja mikäs tässä elokuisessa auringonpaisteessa pitkin laitumia tallustellessa, hyvällä mielellä hyvässä seurassa...


Hommiin, pensselit, kuten eräässä lastenlaulussa sanottiin.


Eiköhän tästä vielä sähköaita synny...

O-ou... Gunnarsbergin emäntä lähestyy päättäväisin askelin. Nyt taisi ottaa ohraleipä.


...ja kerta kiellon päälle! Matkaevästä pitkälle kotimatkalle tuohon aidan toiselle puolelle.

Tehtävä suoritettu!

Vaikka tähän sopisikin kuva loittonevasta siluetista auringonlaskua kohden, tosiasiassa tästä jatketaan vielä kunnon kotiruoalla, seurustelulla, savusaunalla. Eikä työpäiväkään ole ehtinyt vielä kuin vasta puoleenväliin... Loistoperjantai!